#onkssiellähyvätiä

Ignooratkaa otsikko. En aio avata sitä tässä mutten nyt keksiny parempaakaan. :D

Sanna lensi tänne Losista perjantaina viikonlopuksi. Oli ihan loistava viikonloppu täynnä naurua, nähtävyyksiä, hienoja kattomaisemia, turistikuvia, taiteellisia kuvia, ylämäkiä toistensa perään, pelastavia Übereitä ja Starbuckseja, bussien perässä juoksua, hienoja ravintoloita, suomenkieltä ihmetteleviä ihmisiä, hyvää musaa, vieraille puhumista ja paljon muuta.

Lyhykäisyydessään lauantaina käytiin Sausalitossa kiertelemässä, se on semmonen pieni söpö turistikaupunki tossa aika lähellä Mill Valleytä. Tän jälkeen meijän seuraan liitty kaks saksalaista, joiden kanssa kiidettiin vuorille ihastelemaan Golden Gate Bridgeä, josta puolestaan viiletettiin Hippie Treen luo, oli muuten ehkä hienoin paikka mitä täällä oon nähny. Niin upeet maisemat, näkee San Franciscon ja Golden Gate Bridgen mutta silti paikkana tosi rauhallinen, ei täynnä turisteja. Mielettömän kaunista varsinki ilta-auringossa. Tonne meen varmasti toistekki.

Sunnuntainta mentiin lautalla (ei siis millään Hailuodon vastaavalla vaan hienommalla) Sausalitosta San Franciscoon. Kaupungissa käveltiin joka paikkaan, mikä sinänsä oli hyvä idea koska nähtiin paljon ja säästettiin rahaa, mutta meinas välissä iskeä epätoivo SF:n mielettömän jyrkkiä mäkiä ylös kivutessa. Onneksi pysyttiin lujina eikä otettu ensimmäistä vastaan tulevaa ratikkaa (vaikka seki kyllä pitää tehä ihan vaan kokemuksen vuoksi). Nähtiin Pier 39, kiemurainen Lombard Street jonka joku ehkä tunnistaa jostain leffasta ja pyörähettiin myös hienon hotellin toisiksi ylimmässä kerroksessa toteamassa että hissi ei mene ylimpään kerrokseen jossa ois ollu hieno ravintola upeine maisemineen, koska tuo ravintola oli vielä kiinni. No, Starbucks pelasti jälleen. Menin kyllä vielä myöhemmin ihastelemaan maisemia tuolta hotellin ylimmästä kerroksesta eli Top of the Markista!

 

 

 

 

 

Semmonen viikonloppu pähkinänkuoressa!

Pakko vielä tähän loppuun kertoo, ku oon ennen aatellu että en oo kännykästä kovin riippuvainen, mutta täällä siitä on tullu elinehto. Se tunne ku käppäset San Franciscossa etkä tiiä bussiaikatauluja ja reittejä ulkoa toisin ku Suomessa, ja oot riippuvainen siitä puhelimen Google Mapsista että löyät oikeen bussin ja pysäkin ja että osaat vielä kotia sieltä päätepysäkiltä. Ja se tunne ku akkua on siinä vaiheessa jälellä 12%.

Ja on sillä phonella toi taiteellisempiki käyttötarkotus.

 

Kulttuurieroja part 2

• Turvallisuus. Onhan se totta että tää on vähä erilainen paikka ku Suomi, ku kouluja ympäröi kunnon aidat jotka on päivisin lukossa ja lapset pitää viedä ja hakea koulusta luokasta asti. Pitää allekirjottaa papereita että kyllä minä Tiia Kynsilehto hain tänään host-lapseni koulusta ja otan siitä nyt vastuun itselleni. Siinä vasta soppa syntyy kun otat jonku toisen lapsen kotiin mukaan playdatea varten (Amerikassa aikuiset sopii siitä jos lapset kyläilee toistensa luona ja näitä tapaamisia kutsutaan playdeiteiksi). Saa soitella puheluja ympäriisä. Paikallisten mielestä täällä sais olla vielä vankemmat turvallisuusjärjestelmät.

• Luulin että Amerikka ois ees viihdealalla vähä niinku Eurooppaa eellä mutta täällä kaikki biisit tulee radioihin jälkijunassa. Täällä soi nyt monet sellaset biisit mitkä soi joskus yli vuosi sitte Suomessa. Biisivariaatio on myös suppeampi. Vaikka Suomessakin pyörii aina samat biisit radiossa niin täällä yhteen biisiin kyllästyy alle päivässä jos ei sammuta radiota. Tai ehkä kuuntelen vääriä kanavia...

• Taisin tossa taannoin mainita että luennot oli New Yorkissa täynnä komiikkaa. Nyt on tullu semmonen tunne että uutisetki on vähä showmaisia. Esim. uutinen jostain tulvasta tai muista kauheuksista kerrotaan niinku se olis joku jännittävä tarina. Kuulija yritetään saada tempautumaan mukaan. En oikeen tykkää tästä tyylistä.

• Edelliseen kulttuuripostaukseen voisin lisätä että amerikkalaiset on paitsi avuliaita myös pääasiassa älyttömän kohteliaita. Toki tässäki löytyy poikkeuksia, torstaina annoin 2$ parille nuorelle että ne pääsi bussiin, mutta en kuullu ees kiitosta. Mutta yleisesti kohteliaisuuksia lauotaan niin tiuhaan ettei niistä kerkee ees kiittää saatika sanoa jotain kohteliasta takas. Monesti kaikki mitä ehin sanoa on "you too" jos se sopii kontekstiin. Toisaalta joskus tuntuu vaikealta vastata niihin, koska jos väkisin sanoo kohteliaisuuden takas se tuntuu teennäiseltä. Mutta jotku amerikkalaiset kyllä itekki vaikuttaa teennäisiltä. Tai sit se oon vaan minä joka en oo tottunu tällaseen kohteliaisuuteen.

• Asiat ei etene. Kävin torstaina Social Security Administrationissa anomassa social security numberia. No siel sanottiin että SAATAN saaha sen neljässä viikossa ja jos ei kuulu mitään niin tuuppa uuestaan... Että jjjooo tätä taisin tarkottaa sillä kun sanoin että Suomessa asiat toimii aika sutjakkaasti...

• Olkaa suomalaiset kiitollisia julkisten vessojen seinäkoukuista. Kyllä, luit aivan oikein. Täällä ne on harvassa ja ai että oon kiitollinen silloin harvoin ku saa laukun ripustettua johonki eikä tarvi laskee likaselle lattialle. :D Miksi jauhan taas vessoista...

• Toinen juttu mistä olisin kiitollinen Suomessa on karkkivalikoima. Täällä se on niin säälittävä. Siinä missä Suomessa mätötään karkkia, täällä herkutellaan kekseillä jos herkutellaan. Mulla on vähän ikävä salmiakkia.

 Kuvituksena random räpsyjä kuluneilta viikoilta.

Keskiviikon hyvät ja huonot uutiset

Tää päivä alko vähä huonosti, mikään ei oikeen menny putkeen. Aamu oli täynnä sirpaleita, verta, kyyneleitä, ruokaa lattialla, hartiakipua... Astuin koulubussin päälle ja lensin mallikkaassa kaaressa selälleni ja sain naurua osakseni. No okei onneksi osasin itekki suhtautua huumorilla, saatiin aika makiat naurut lasten kans. :D Kuitenki olin kiitollinen tauosta joka mulla alko ennen kymmentä. Aattelin että otan eka pikku päikkärit ja lähen sitte johonki suuntaan huiteleen, mutta kävikin niin että heräsin vasta puoli yheltä. Sinne meni huitelut, tai siis huitelin erittäin kummallisissa unissa... Että kyllä tää au pair elämä oikeesti on aika rankkaa, tai ainaki vähäunista. :D Ei vaan malta nukkua!

Toisaalta tähän keskiviikkoon mahtu paljon kaikkia pieniä kivoja juttuja. Tekstailua kavereille. Auringonpaistetta. Asioiden hoitamista ja edistymistä. Uusi tuttavuus. Sujuvaa enkkua ja mielenkiintosia keskusteluja. Lasten hämmentämistä ruotsia puhumalla. Viikonlopun suunnittelua. Seuraavan matkan suunnittelua. Tulee muuten ihan mahtava reissu. En paljasta enempää.

Semmosia pieniä hetkiä halusin jakaa tästä satunnaisesta työpäivästä, eipä nyt sen kummempia pohdintoja. Kivaa loppuviikkoa sinne!

San Diego

 

San Diegosta ensimmäinen ajatus mulla oli että siellä tuoksu ihan lomalle. Toka ajatus oli että palmut oli sielä erilaisia. Ne on joka paikassa vähän erilaisia, Losissa, SF:ssä ja SD:ssä omansa. Ja Mill Valleyssä.

San Diego oli kiva. Vietettiin siis viikonloppu siellä erään ihanan tyttösen kanssa. Meitä ois voitu siunata paremmallaki ilmalla, lauantaina oli lämmintä mutta puolipilvistä ja sunnuntaina sato välissä mutta oli kyllä lämmintä. Tai no joidenki mielestä lämmintä, joidenki mielestä ei... Näin ihmisiä kulkemassa paksut takit päällä ja asteita oli ainaki 23, elikkä mun näkökulmasta helle?

Käytiin Balboa Parkissa eli se oli semmonen iso nätti puistoalue.

Sen jälkeen suunnattiin La Jollaan, jossa oli tosi kiva ja kuuluisa biitsi täydellisine surffiaaltoineen, oli muuten surffaajia ku muurahaisia siellä. Olisin itekki halunnu kokeilla, mutta ehkä ens kerralla tai jossain vielä paremmassa paikassa... Pakko muuten sanoa että taisin olla vähän väsyny ku nukahin bussiin matkalla La Jollaan ja kerkesin nähä untaki. On tää #aupairlife niin rankkaa...

La Jolla oli tosi nättiä aluetta ja sielä liikku paljo nuoria. Tää oli ehkä mun lemppariosio tältä reissulta.

 

Illalla suunnattiin ulos syömään, mentiin Hard Rock Cafeen syömään aika nopeet burgerit (nimim. kattokaa nyt kuinka viisas snapchat on ku tietää että syön burgerin 4,4km tuntivauhtia). Oli muuten eka kerta ku söin Hard Rock Cafessa. Sen jälkeen kierreltiin downtownissa, oli tosi nättiä yöllä ku sielä oli paljo valoja ja semmosia pyörätakseja jotka oli kans koristeltu valoilla ja jotka soitti musaa.

Sunnuntaina oli shoppailupäivä! Pakko myöntää että eka kerta ku shoppailin täällä, ja meinas lähtä homma lapasesta mutta onneksi pysyi järki päässä ja ees osa rahoista tilillä. Niin paljon ihania kauppoja. Eikä yhtään hassumpi toi shopping mall joka ei ollu mikään sisäkauppakeskus vaan joka kauppaan mentiin ulkoa. Tykkäsin. Kyllä toi palmujen siimeksessä shoppailu aina zeppeliinissä kiertelyn voittaa...