Looking for Christmas feeling

Lol oon niin kiireinen täälä että ihan turhaa luonnostella mitään valmiiksi ku sitte ku julkasen nää tekstit kuukauden myöhässä niin fiiliksetki on jo ihan muuttunu... :D Pahottelen sekavaa tekstiä.

Näin luonnostelin tätä postausta marraskuussa:

Täällä on tosi vaikee päästä joulufiilikseen. En tiiä mistä se johtuu, varmaan monen tekijän summasta. Täällä on kesäinen/syksyinen ilma, taivaalta tulee korkeintaan vettä. Mulla on ikävä lunta. Myös rakkaat ihmiset on kaukana, ne kenen kanssa yleensä vietän joulun ja jotka on iso osa joulufiilistä. Täällä ei myöskään oo adventtikyntteliköitä (miten se voiki olla niin tärkee asia?!), Suomessa niitä näkee joka ikkunassa. Täällä on kyllä jouluvaloja, mutta jostain syystä en saa niistä oikeen mitään fiilareita. Johtuu varmaan siitä että esim. nuita puitten runkojen valoja on näkyny täällä varmaan siitä lähtien ku tulin tänne.

Nyt on fiilis että joulu Suomessa ois aika kova juttu. On mulla onneksi yks asia mistä oon saanu vähän joulufiilistä ja se on joulumusiikki, erityisesti suomalainen (ja okei, yks Suomesta tullu jouluinen paketti...) Oon aina rakastanu eniten niitä ihan perinteisiä suomalaisia joululauluja.

 

 

 

Näin kirjottelen nyt:

Kyllä se pieni joulufiilis sieltä pikkuhiljaa nostaa päätään. Ainaki välissä. Lisää joulufiilistä oon saanu taas uudesta Suomesta tulleesta paketista, suklaajoulukalenterista (kiitos S!), olohuoneeseen pystystä joulukuusesta, yhestä kivasta Lucia-tapahtumasta missä käytiin, joululahjojen ostelusta, host lasten kanssa omin kätösin askarrellut joulukuusen koristeet (bongaa kuvista), Lumiukko-leffasta jonka katoin spontaanisti illalla puhelimesta ennen nukkumaanmenoa... hehe kyllähän näitä jouluisia juttuja alkaa tupsahella ku malttaa oottaa ja kun näkee vähän vaivaa sen kuuluisan joulufiiliksen saamiseksi.

Silti haluun sanoo että nauttikaa Suomen joulusta, se on sielä paras. Toivottavasti saatte valkosen joulun! ♥

 

Erilainen reissu

Vietettiin muuan viikonloppu Sannan kanssa reissussa, joka ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan mutta josta riittää muisteltavaa vielä kiikkutuoliin asti.

San Francisco oli aika maaginen auringonlaskussa lentokoneesta tähystettynä. Tää kuva ei tietenkää oo puoleksikaan niin maaginen mitä todellisuus.

Lennettiin perjantaina Seattleen ja hulvattomat jutut alko lentää ennen ku päästiin lentokenttää kauemmas. Käytiin Sannan synttäreiden (ja perjantai 13.) kunniaksi juustokakkutehtaassa (okei siis ei tehtaassa vaan The Cheesecake Factory -nimisessä ravintolassa) vetämässä napaan maailman parhaat juustokakut. Täytyypä sanoa että sen jälkeinen matka takas hostellille oli pelottavin ikinä. Seattle oli ihan autio kodittomia lukuunottamatta vaikka oli perjantai-ilta. En oo ikinä pelänny niin paljon vaikken ollu ees yksin.

Lauantaina puksutettiin junalla Vancouveriin Kanadan puolelle. Oli onnistunu päivä! Päällimmäisenä jäi mieleen Lookout-torni, josta oli mielettömät maisemat joka puolelle Vancouveria. Ylimmässä kerroksessa oli siisti ravintola jonka uloin osa liikku hitaasti ympyrää jollon sielä ruokailevat ihmiset näkee joka ilmansuuntaan siinä pyöriessä. Erittäin positiivinen kokemus oli myös Vancouverin yöelämä! En oo ehkä ikinä käyny niin siistissä baarissa eikä oo pitkään aikaan ollu niin hauskaa.

Ranskan lippu nähtiin myös Vancouverissa...

Sunnuntaina alkoi sitten alamäki hahah, ei menny niinku Strömsössä. Sanonpa vaan että ei toteutettu sattuneista syistä puoliakaan suunnitelmista. Maailman ensimmäinen Starbucks tuli kuitenkin puoliväkisin tsekattua, jes! Vaikkei tuo nyt mitenkään ihmeellinen näky ollut, tosi pieni ja täynnä turisteja. :D Sunnuntai oli sit täynnä päikkäreitä millon missäkin, parhaana paikkana voisin mainita lentokentän kylmän lattian. Sinne leiriydyttiin ja voin sanoa että toimii (kun oot nukkunu edellisenä yönä 2h)! Juttujen taso oli laskenu noin sata prosenttia perjantain tasosta joka itessään oli jo melko alhainen. Mutta sitä parempia muistoja!

Ehkä joku tunnistaa tuon
rakennuksen 50 Shades of Grey
-leffasta tai sitten ei

San Franciscoon pääsin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kello 11:59, nukkumaanmenoon siitä meni vielä parisen tuntia. En oo varmasti ikinä ollu niin väsyny mitä sillon olin, mutta voin vaan sanoa että oli vähintäänkin sen arvonen reissu.

Lake Tahoe

 Nyt ne aattelee että mitä ikivanhaa musaa se kuuntelee...

Halloweenin jälkeisenä viikonloppuna lähettiin reissuun Lake Tahoelle host perheen kans...

...ja perille päästessä mietin että olinko nyt tullut takas Suomeen. Ei, olin edelleen Amerikassa. Olin edelleen Kaliforniassa, osavaltiossa josta ajatukset ennen jenkkeihin tuloa oli lähinnä aurinkoisia, lämpöisiä ja palmuntäyteisiä. Kaikkea muuta miltä Lake Tahoella näytti (ja tuntu).

Oli havupuita, metsää, järveä, vuorta, lunta, just niinku joku perinteinen suomalainen järvimaisema. Korkeemmilla vuorilla tosin. Ja oli kylmä. Pyörittiin nollan asteen molemmin puolin. Kaiken lisäks yövyttiin sellasessa mökissä jonka ois voinu kuvitella olevan jossai Suomen laskettelukeskuksen äärellä, jotenki perinteinen puumökki täynnä kuvia Pohjoismaista, koska ton mökin omistaa Young Scandinavian Club. Eli kaikin puolin tuli kyllä kotoisat olot. Iski ikävä Suomeen.

Mitään ihmeempää ei tehty, vähän käytiin patikoimassa ja kattelemassa maisemia. Host lapsia kanniskellessa mäkiä ylös tuli päivän reeniki tehtyä. Käytiin syömässä ja otettiin rennosti. Mun host isän suku oli tuolla myös, oli kiva tavata ne.

Tonne pitää kyllä tehä uuempiki reissu niin että pääsee rinteeseen! Itseasiassa semmonen ois jo suunnitteilla kavereiden kaa, sormet ristissä että tää reissu toteutuu...

Halloween

Hahhahh halloweenista on jo monta viikkoa, mutta täältä pesee kummitustarinoita! Ei vaan...

 

Kerron nyt lyhykäisyydessään meijän halloweenista täällä. Mun mielestä oli tosi makeeta ku se ei ollu pelkästään lasten juhla, vaan monet aikuisetki panosti asuihin ja juhli mukana. Mentiin eka juhlimaan ystäväperheiden kanssa, sekä aikuiset että lapset piti hauskaa. Pimeän tullessa jatkettiin siitä trick or treat -kierrokselle, mikä oli siisti kokemus. :D Hirveesti ihmisiä liikkellä, aikuisia ja lapsia. Talojen koristeluihin oli panostettu (jo kuukausi ennen halloweenia...) ja asukkaat otti vastaan lapsia jotka tuli hakemaan karkkia. Moneen taloon suunnilleen jonotettiin että päästiin hakemaan niitä. Mun kaverin naapuriin jäätiin vähän pidemmäksi aikaa ku porukka jäi hengaamaan sinne.

Sain myös toimia hetken aikaa karkkivastaavana mun kaverin talon ovella, ku kaveri meni käymään jossain. Sain sit kuulla kysymyksiä että mitä mun kettuasulle tapahtu, ennen ku ne tajus että oon eri henkilö. :D Niillä oli muuten yli 1000 karkkia jaettavana ja kaikki meni... Ja täällä karkit on muuten pääasiassa sellasia minisuklaapatukoita tai jotai pieniä karkkirasioita.

Illalla jatkettiin vielä juhlimaan kavereiden kans. Mulla piti olla kaks asua koska menin trick or treat -kierrokselle Pikachuna joka ei ihan toiminu tuohon juhlimiseen... Olin sit Punahilkka loppuillan. Ja jos joku ihmettelee mitä pelottavaa Pikachussa tai Punahilkassa on, niin ei niissä ookkaan. Täällä ei tarvi pukeutua pelottavaksi, kuhan joku hahmo on. :) Oli erittäin onnistunu ilta ja Halloween kokonaisuudessaan!

Back to school

Mä oon täällä ihan naurettavan kiinnostunut kaikesta.

Meillä kuuluu tähän au pair -ohjelmaan opiskelu. Vuoden aikana pitää saada kasaan 6 credittiä tai vastaavasti 72 tuntia. No minähän aloin selaamaan nuita vaihtoehtoja, ja ei hyvänen aika ku teki mieli ottaa kursseja vesivärimaalauksesta vaelluksen ja valokuvauksen kautta luovaan kirjoitukseen ja historiaan asti. Ja mähän en oo ikinä ees tykänny hissasta. No mitä sit päädyin ottamaan?

Toistaseksi opiskelen vaan italiaa. Oisin halunnu alottaa espanjan tai vaihtoehtosesti jatkaa mun ranskan opintoja, mutta aikataulujen vuoksi se ei ollu mahollista joten päädyin italiaan. Onhan se kiva ku kaveri on samalla kurssilla. Ja meillä on suunnitelmissa mennä vielä joku päivä Italiaan yhessä niin mikäpä siinä opiskella sitä sitte. :D Päästään sit joskus nolaamaan ittemme kunnolla loistavalla kielitaidolla Italiassa.

Tuun todennäkösesti hankkimaan suurimman osan nuista opiskelutunneista au paireille suunnitellulta viikonloppukurssilta, koska mun työaikataulut ei oikeen sovi yhteen nuitten tavallisten kurssien kanssa. Mutta siitä lisää mahollisesti tammikuussa!

Arrivederci!

Hello from the other side

Hello, it's me! Joo oon vielä hengissä vaikkei oo hetkeen kuulunu täällä blogin puolella. On ollu hirveesti kiireitä ja koko ajan ohjelmaa, joten en oo montaa ajatusta kerenny uhrata tälle blogille. Tykkään siitä että täällä on paljo tekemistä, mutta toisaalta oon koko ajan niin väsyny että minuutin hiljaisuus riittäis nukahtamiseen (mikä on mulle aika hyvin). Oottelen sitä hetkeä ku oon täällä oikeesti pirteä. Mutta eipä auta valittaa, saan kokee niin hienoja juttuja täällä että voi sitä unesta vähän uhrata. Kotona ehtii sitte nukkua, hehe.

Mulla on tosi paljon kerrottavaa esim. Halloweenista joka on jo vanha juttu mutta ei vaan oo kerinny kirjottaa tänne. Viime viikonloppu oli myös mahtava ja niin on tää tulevaki! Blogi tulee vähän jälkijunassa, sorge.

Ohessa tuo Adelen mahtava biisi joka oli vaan pakko linkata vaikka jokanen on jo varmaan kuullu sen radiosta. Jos ei niin nyt viimestään, nupit kaakkoon!

#onkssiellähyvätiä

Ignooratkaa otsikko. En aio avata sitä tässä mutten nyt keksiny parempaakaan. :D

Sanna lensi tänne Losista perjantaina viikonlopuksi. Oli ihan loistava viikonloppu täynnä naurua, nähtävyyksiä, hienoja kattomaisemia, turistikuvia, taiteellisia kuvia, ylämäkiä toistensa perään, pelastavia Übereitä ja Starbuckseja, bussien perässä juoksua, hienoja ravintoloita, suomenkieltä ihmetteleviä ihmisiä, hyvää musaa, vieraille puhumista ja paljon muuta.

Lyhykäisyydessään lauantaina käytiin Sausalitossa kiertelemässä, se on semmonen pieni söpö turistikaupunki tossa aika lähellä Mill Valleytä. Tän jälkeen meijän seuraan liitty kaks saksalaista, joiden kanssa kiidettiin vuorille ihastelemaan Golden Gate Bridgeä, josta puolestaan viiletettiin Hippie Treen luo, oli muuten ehkä hienoin paikka mitä täällä oon nähny. Niin upeet maisemat, näkee San Franciscon ja Golden Gate Bridgen mutta silti paikkana tosi rauhallinen, ei täynnä turisteja. Mielettömän kaunista varsinki ilta-auringossa. Tonne meen varmasti toistekki.

Sunnuntainta mentiin lautalla (ei siis millään Hailuodon vastaavalla vaan hienommalla) Sausalitosta San Franciscoon. Kaupungissa käveltiin joka paikkaan, mikä sinänsä oli hyvä idea koska nähtiin paljon ja säästettiin rahaa, mutta meinas välissä iskeä epätoivo SF:n mielettömän jyrkkiä mäkiä ylös kivutessa. Onneksi pysyttiin lujina eikä otettu ensimmäistä vastaan tulevaa ratikkaa (vaikka seki kyllä pitää tehä ihan vaan kokemuksen vuoksi). Nähtiin Pier 39, kiemurainen Lombard Street jonka joku ehkä tunnistaa jostain leffasta ja pyörähettiin myös hienon hotellin toisiksi ylimmässä kerroksessa toteamassa että hissi ei mene ylimpään kerrokseen jossa ois ollu hieno ravintola upeine maisemineen, koska tuo ravintola oli vielä kiinni. No, Starbucks pelasti jälleen. Menin kyllä vielä myöhemmin ihastelemaan maisemia tuolta hotellin ylimmästä kerroksesta eli Top of the Markista!

 

 

 

 

 

Semmonen viikonloppu pähkinänkuoressa!

Pakko vielä tähän loppuun kertoo, ku oon ennen aatellu että en oo kännykästä kovin riippuvainen, mutta täällä siitä on tullu elinehto. Se tunne ku käppäset San Franciscossa etkä tiiä bussiaikatauluja ja reittejä ulkoa toisin ku Suomessa, ja oot riippuvainen siitä puhelimen Google Mapsista että löyät oikeen bussin ja pysäkin ja että osaat vielä kotia sieltä päätepysäkiltä. Ja se tunne ku akkua on siinä vaiheessa jälellä 12%.

Ja on sillä phonella toi taiteellisempiki käyttötarkotus.