Monille on heipat jo sanottu. Hui.
Mulla siis alko loma viikko sitte ja samana päivänä oli kaverin synttärit niin tuli samalla juhlistettua omaa lomaa. Paitsi on tässä ollu vielä aika paljo järjesteltäviä juttuja niin ei oo ihan vaan pystyny lomaileen. Kerkesin kuitenki alkuviikosta käyä pari päivää Hailuodossa nauttimassa tästä juuri alkaneesta kesästä heh. Mulla on ollu hyvä tuuri säiden suhteen tänä kesänä ku ollu koko kesän töissä niin ei oo haitannu kylmyys ja nyt ku pääsin lomalle niin ollu rehellisesti kesän paras viikko. Ei valittamista.
Perjantaina ostin viimein ison matkalaukun. Nyt pitäs alkaa oikeesti miettiin niitä pakkaushommia vähä tarkemmin, ei voi enää pakoilla sitä sillä selityksellä ettei oo matkalaukkua. Välissä oon aika taitava jättään asiat viimetippaan mut nyt otan itteeni niskasta kiini tän asian kans. En haluu kokea viimehetken paniikkipakkaamista.
Lauantaina oli viimein kauan ootetut läksärit! Teeman mukaan tarjosin amerikkalaista juustokakkua ja kaverilta sain lainaan tollasen alempana näkyvän amerikanlipun. Ilmapallojenki värit teemaan sopivasti valittu. Illan kuvasaldo on pyöreä nolla mutta ehkäpä se kertoo jotain siitä kuin kivaa oli! Paljon possea ruokaa juomaa musaa naurua. Tällasissa tilanteissa muuten huomaa miten pieni maailma on, ku on kavereita eri piireistä ja kuitenki aina joku tuntee toisen jostain muualta. Nooran ja Aten pikkusiskot on bestiksiä ja Kalle on Kiian kummin kaiman sisko, eiku oho ei Kalle voi olla sisko. Jotenki tolleen aina kuitenki, harvemmin niin ettei joku tuntis ketää. Iltaa jatkettiin baariin, pitihän se vielä kerran käyä tanssahtelemassa ku ei tiiä millon pääsee seuraavan kerran. Jenkeissä ku vissiin ainaki suurin osa nightclubeista k21.
Eilen muuten tuli eka kertaa sellanen apua-fiilis. Se ei siis ollu minkään tason epäröintiä vaan ihan vaan pieni heiveröinen ääni päässä, että oonkohan nyt henkisesti valmis tähän lähtöön. Mutta emmä usko että tässä ikinä tän valmiimmaksi tulis, turha oottaa sitä hetkeä koska sillon ei varmaan ikinä tulis tehtyä mitään.
Haluun vielä kertoo tähän loppuun ku pari viikkoo sitte yks aamu olin lähössä töihin ja naapurin pikkupoika tuli pihalla vastaan. Se poimi maasta voikukan ja anto mulle! Kuinka söpöä, lisää tollasia ihmisenalkuja tähän maailmaan. Tänään se sama poika sano mua tädiksi. Tuli aika vanha olo.
Nyt tää täti lähtee pakkaamaan host-perheen tuliaisia. Moro!


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti