Huhhuijaa mistä alottaisin.
Alotan vaikka alusta. Matkaan lähin maanantaiaamuna kolmen tunnin yöunilla. Silti jakso hymyilyttää.
Oulun lentokentällä tapasin jo ekan au pairin, jonka kans tuli oikeestaan vietettyä tosi paljon aikaa tällä viikolla! Lennettiin Helsinkiin ja tavattiin muut suomalaiset au pairit. Ooteltiin sielä nelisen tuntia, joka hujahti niin äkkiä että lopulta piti puolijuoksua ensinnäki ettiä oikee portti ja rynnätä koneeseen. Ehittiin kuitenki hyvin ja melkeen koko lento meni puoliunessa. Oli kyllä aika pitkä lento (8h 40min tjsp), vaikka yritin nukkua niin silti väsytti tajuttomasti ku päästiin New Yorkiin. Cultural Caren yhteiskuljetus tuli hakemaan meitä ja parin tunnin bussimatkan jälkeen päästiin Au Pair Training Schoolille Long Islandille. Sinä iltana menin nukkumaan Suomen aikaa aamukuuelta eli en ihmettele väsymystä.
Almost there!
Tähän väliin kerron ensimmäiset järkytykset New Yorkista.
1. Suorastaan trooppinen ilmasto. Vaikka tiesin että tähän aikaan täällä on tosi lämmintä niin että ihan niin lämmintä... Joka päivä huideltiin kolmenkympin yläpuolella. Mutta kyllä kelpaa!
2. Niin kovaääniset sirkat että luulin eka sen äänen tulevan joltaki nauhalta. :D Neki osaltaan pisti miettimään että oonko nyt oikeesti tullu jenkkeihin enkä kenties Amazonin sademetsiin.
3. Rumuus. Voitteko kuvitella että New York, Iso Omena, Amerikan napa, paikka jossa kaikki on mahdollista, kaupunki joka on yksinään isompi ku LA ja Chicago yhteensä, on sen betoniviidakon ulkopuolelta ihan köykäsen näkönen paikka. Ku lähettiin lentokentältä ajeleen koululle niin koko ajan oottelin että millon maisemat muuttuu hienommiksi mutta sitä ei ikinä tapahtunu. No okei koululla oli ihan ok maisemat mutta se oli vähä keskellä ei mitää. Muualla näky rumia rakennuksia, ihan sama mihin suuntaan käänsi pään.
Ja nyt seuraa se että kumoan ton kolmoskohan aiheuttaman järkytyksen. New York City siis se Brooklyn oli tajunnanräjäyttävä mesta (ahhah kuulostipa laimeelta). Teki vaikutuksen, ylitti kaikki odotukset.
Okei, jos oon rehellinen niin mulla ei oo ikinä ollu New Yorkista mitään hirveen suuria odotuksia, jotenki ei oo vaan jaksanu kiinnostaa. Mutta ei hitto mikä paikka se oikeesti on! Enkä ees nähny siitä ku pintaraapasun, tärkeimmät nähtävyydet ja sillai.Varmasti sielä viihtyis pitempäänki! Mun ehoton lemppari oli Times Square, en osaa sanoin kuvailla miks. Menkää ja kokekaa niin tiiätte.
Skippasin tässä nyt aika mallikkaasti suurimman osan tästä viikosta eli kouluosuuden, koska no sieltä mulla nyt ei vaan oo hirveesti kirjotettavaa. Päivät oli PITKIÄ, ei ollu ilmastointia joten soijaa pukkas taukoamatta, tunnit oli melko tylsiä ja ruoka niin amerikkalaista eli rasvasta (oke loistavat salaatit korvas ton). Meillä oli sielä pari "luentoa" ja pistin väkisinki merkille että oli vähän erilaisia ku Suomessa, kunnon stand up -komiikkaa. Ja oli kyllä siistiä nähä muita au paireja Kiinasta ja Etelä-Afrikasta asti ja onhan se nyt ihan hyvä valmistautua hyvin tähän vuoteen. En nyt tässä ala selittään mitä opiskeltiin, sitä ei jaksais kukaan lukea. Jos joku haluaa tietää miten amerikkalaisia lapsia kasvatetaan tai ruokitaan niin kommenttiboksi laulamaan. Paitsi hei muistakaa yks juttu, aina ku jenkeissä autatte ihmistä joka on saamassa sairaskohtauksen tai jotain vastaavaa, muistakaa pyytää lupa auttaa! Muuten saatatte joutua vastuuseen tai jotaki tommosta. Hohhoijaa, järki.
Perjantaina oli lento San Franciscoon, siinäkään en joutunu yksin sitä about kuutta tuntia ku oli seurana muutama italialainen ja yks saksalainen au pair. Oli luksusta ku lennolla oli Fly-Fi käytettävissä, en ookkaa ennen tuolla yläilmoissa wappaillu ja somettanu.
Peruskäppäilyä
Illan pimetessä kaikki vaan kaunistu Amerikka näytti yläilmoista jotenki kumman geometriselta
Perille päästyä on kerenny tapahtua vaikka mitä, mutta jätän jotain kerrottavaa toiseen postaukseen. Sen vaan sanon että oon tullu ihan älyttömän siistiin paikkaan ja tällä hetkellä kaikki on paremmin ku hyvin. 8)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti